Maria Dunckerin taiteessa heijastuu ajallemme ominainen vapaus taiteilijan suhteessa teostensa materiaaleihin, tekotapoihin ja esitystilanteisiin. Duncker näyttää tapahtuma-installaatioissaan vaikkapa muovimuotia ja lelukierrätystä. Hän veistelee jopa hampaillaan ja käyttää välineinä ompelukonetta, videokameraa tai esim. pakettiautoa, jonka tilasta hän on kollegansa, Vera Nevanlinnan kanssa tehnyt camera obscura -ajeluita `turisteille`.

Tämä liikkuminen visuaalisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen kentän mullistuneessa maisemassa on ominaista Dunckerille ja hän asettaa taiteensa esille suoraan ihmisten silmiin mainosturteen humoristiseksi vastalääkkeeksi.