Matti Kalkamon veistoksissa kohtaavat musta huumori ja huoli ihmisen maailmasta. Kalkamo tunnustelee töillään sitä ilojen ja surujen hellää pistettä, jonka suuret koomikot ovat aina tavoittaneet. Hänen hahmonsa ovat usein groteskeja, mutta lähemmin katsoen perin hauraita ja inhimillisiä.

Aikamme on kuin Kalkamon hahmottelema odotushuone, jota asuttavat jättiläiset, meksikolaiset vapaapainijat ja omien ajatustemme synkkä seurakunta. Tämän kaiken edessä ojentavat hämmästys ja nauru toisilleen kättä.