- Ehdokkaat -
2025
Ars Fennica 2025 ehdokkaat on valittu. Suomen merkittävin taidepalkinto, 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Palkinnon saajan valitsee ehdokkaiden joukosta palkintolautakunnan kutsuma kansainvälinen taideasiantuntija, Mori-taidemuseon johtaja Mami Kataoka Tokiosta
Palkintolautakunta
- Leena Niemistö, puheenjohtaja
- Leevi Haapala, dekaani Taideyliopiston Kuvataideakatemia
- Arja Miller, museonjohtaja, HAM Helsingin taidemuseo
- Eija-Liisa Ahtila, kuvataiteilija
Näyttely
Ehdokkaiden töitä esittelevä yhteisnäyttely on esillä HAM Helsingin taidemuseossa 24.10.2025–15.3.2026. Palkinnon saaja julkistetaan keväällä 2026. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä.
Esittely
Taiteilijat
Tämän vuoden ARS FENNICA ehdokkaat ovat:
Ragna Bley
Norja
Ragna Bleyn suurikokoisille maalauksille ovat ominaisia orgaaniset ja muuttuvat muodot, jotka antavat tilaa sattumalle ja hallitsemattomuudelle. Teokset häilyvät esittävän ja hahmottoman välimaastossa. Bleyn äärimmäisen kokeellinen tuotanto käsittää myös veistoksia ja performansseja, joiden keskeisiä tekijöitä ovat kieli ja teksti. Tilallisuudella on suuri merkitys Bleyn teoksia katsottaessa. Maalaukset voivat esimerkiksi keinahdella tilassa selät vastakkain teräslangoille ripustettuna, mikä luo niiden tarkastelemiselle ja kokemiselle toisenlaiset ehdot.
Roland Persson
Ruotsi
Luonto näyttäytyy Roland Perssonin maalauksellisissa silikoniveistoksissa ja suurissa installaatioissa samanaikaisesti tuhoisana ja rakentavana. Hänen todellisuuskuvauksiinsa sekoittuvat surrealistiset, unenomaisiset elementit. Kasvit ja eläimet vaikuttavat usein siltä kuin ihminen olisi vääristänyt ja pahoinpidellyt niitä. Persson hyödyntää työssään esineitä tai luonnon fragmentteja, joihin hänellä on erityinen suhde tai joiden parissa hän on kasvanut. Teokset voivat myös käsitellä henkilökohtaisesti latautuneita tarinoita tai fantasioita.
Jani Ruscica
Suomi
Jani Ruscica työskentelee liikkuvan ja painetun kuvan, kuvanveiston sekä esitystaiteen keinoin. Taiteilijan työskentelylle keskeistä on merkitysten kerroksellisen, liukuvan ja epävarman luonteen tarkasteleminen: teoksissa asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan, ne venyvät, taipuvat ja ylittävät totuttuja ajallisia, tilallisia ja kehollisia rajoja. Tutulta vaikuttavat fragmentaariset merkit ja kuvat tuntuvat lipeävän Ruscican teoksissa, muuttuvat lukukelvottomiksi ja antavat tilaa kokemukselliselle ja määrittelemättömälle.
Hanna Vihriälä
Suomi
Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän teosten kantava voima on materiaalin tuntu. Hän käyttää niiden valmistamiseen epätavallisia materiaaleja kuten irtomakeisia, soraa ja akryylihelmiä, jotka hän pujottaa teräslankoihin valtaviksi riippuviksi ja ilmaviksi teoksiksi. Valmistus on vaativaa käsityötä: yhdessä teoksessa voi olla jopa 350 000 akryylihelmeä, joista muodostuu tiivis, mutta eloisa pinta. Teoksille on luonteenomaista vastakohtien välinen jännite: kestävä ja hauras, kova ja pehmeä.
Katso myös