Ars Fennica 2025 taideasiantuntija on Mami Kataoka Tokiosta
Tokiossa sijaitsevan Mori Art Museumin johtaja Mami Kataoka on valittu vuoden 2025 kilpailun taideasiantuntijaksi.
Uutiset
Tokiossa sijaitsevan Mori Art Museumin johtaja Mami Kataoka on valittu vuoden 2025 kilpailun taideasiantuntijaksi.
Ars Fennica 2025 -ehdokkaat ja taideasiantuntija, joka valitsee palkinnon voittajan, julkistetaan torstaina 12.9.
Yleisö sai äänestää suosikkitaiteilijaansa ARS FENNICA 2023-2024 -näyttelyssä Kiasmassa. Lap-See Lam Ruotsista sai eniten näyttelyn kävijöiden ääniä.
Vuoden 2025 ARS FENNICA -ehdokkaat ovat:
Norja
Ragna Bleyn suurikokoisille maalauksille ovat ominaisia orgaaniset ja muuttuvat muodot, jotka antavat tilaa sattumalle ja hallitsemattomuudelle. Teokset häilyvät esittävän ja hahmottoman välimaastossa. Bleyn äärimmäisen kokeellinen tuotanto käsittää myös veistoksia ja performansseja, joiden keskeisiä tekijöitä ovat kieli ja teksti. Tilallisuudella on suuri merkitys Bleyn teoksia katsottaessa. Maalaukset voivat esimerkiksi keinahdella tilassa selät vastakkain teräslangoille ripustettuna, mikä luo niiden tarkastelemiselle ja kokemiselle toisenlaiset ehdot.
Ruotsi
Luonto näyttäytyy Roland Perssonin maalauksellisissa silikoniveistoksissa ja suurissa installaatioissa samanaikaisesti tuhoisana ja rakentavana. Hänen todellisuuskuvauksiinsa sekoittuvat surrealistiset, unenomaisiset elementit. Kasvit ja eläimet vaikuttavat usein siltä kuin ihminen olisi vääristänyt ja pahoinpidellyt niitä. Persson hyödyntää työssään esineitä tai luonnon fragmentteja, joihin hänellä on erityinen suhde tai joiden parissa hän on kasvanut. Teokset voivat myös käsitellä henkilökohtaisesti latautuneita tarinoita tai fantasioita.
Suomi
Jani Ruscica työskentelee liikkuvan ja painetun kuvan, kuvanveiston sekä esitystaiteen keinoin. Taiteilijan työskentelylle keskeistä on merkitysten kerroksellisen, liukuvan ja epävarman luonteen tarkasteleminen: teoksissa asiat muuttavat jatkuvasti muotoaan, ne venyvät, taipuvat ja ylittävät totuttuja ajallisia, tilallisia ja kehollisia rajoja. Tutulta vaikuttavat fragmentaariset merkit ja kuvat tuntuvat lipeävän Ruscican teoksissa, muuttuvat lukukelvottomiksi ja antavat tilaa kokemukselliselle ja määrittelemättömälle.
Suomi
Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän teosten kantava voima on materiaalin tuntu. Hän käyttää niiden valmistamiseen epätavallisia materiaaleja kuten irtomakeisia, soraa ja akryylihelmiä, jotka hän pujottaa teräslankoihin valtaviksi riippuviksi ja ilmaviksi teoksiksi. Valmistus on vaativaa käsityötä: yhdessä teoksessa voi olla jopa 350 000 akryylihelmeä, joista muodostuu tiivis, mutta eloisa pinta. Teoksille on luonteenomaista vastakohtien välinen jännite: kestävä ja hauras, kova ja pehmeä.
Ehdokkaiden töitä esittelevä yhteisnäyttely on esillä HAM Helsingin taidemuseossa 24.10.2025–15.3.2026. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä.
Palkinnon saaja julkistetaan keväällä 2026. Palkinnon saajan valitsee ehdokkaiden joukosta palkintolautakunnan kutsuma kansainvälinen taideasiantuntija, Mori-taidemuseon johtaja Mami Kataoka Tokiosta.
ARS FENNICA 2023
”Škarnulyté käsittelee historiallisen ajanjaksomme perusongelmia: ilmastonmuutosta ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Hän asettaa nämä vastakkain tutkiessaan elokuvan keinoin erilaisia kertomuksia, jotka samanaikaisesti pysyvät avoimina mutta sulautuvat yhteen.”, kertoo 2023 voittajan valinnut kansainvälinen taideasiantuntija Anne Barlow.
katso myös
Satunnaisesti arkistostamme poimittuja ehdokkaita.
Jeppe Hein ARS FENNICA 2013 Jeppe Heinin taiteessa minimalistisen taiteen perintö linkittyy sosiaalisiin kohtaamisiin ja kokemuksiin. Taiteilijan abstrakteja perusmuotoja kierrättävä estetiikka on välillä kuin mekaniikan
Aurora Reinhard Ehdokkaat 2019 Aurora Reinhardia (s. 1975) on kutsuttu ”elämän tutkimusmatkailijaksi”. Hän on pitkään tarkastellut taiteessaan naisten ja miesten välisiä valta ja tunnesuhteita. Toisaalta
Pauno Pohjolainen ARS FENNICA 1997 Pauno Pohjolaisen maalatut reliefit ovat katsojalle kuin itseilmaisu ja ulkoinen ilmiö yhtä aikaa. Niiden orgaaninen struktuuri viestii henkistä itseriittoisuutta, sisäistä
Ensimmäiset ARS Fennica ehdokkaat 1991
ARS FENNICA -säätiö
Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö ARS FENNICA sr perustettiin vuonna 1990 edistämään taiteita avaamalla suomalaiselle kuvataiteelle uusia kansainvälisiä yhteyksiä ja innostamalla taiteilijoita heidän luovassa työssään sekä voimistamalla kuvataiteisiin kohdistuvaa suuren yleisön mielenkiintoa ja arvostusta.
Säätiö jakaa Suomen merkittävimmän, 50 000 euron kuvataidepalkinnon joka toinen vuosi. Palkinto myönnetään taiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä.