Suomen kuvanveistotaiteen kansainvälinen menestys 1960- ja 70-luvuilla oli vaikuttava. Maassamme toimi samanaikaisesti melkein samanikäisiä veistäjiä, jotka hallitsivat suvereenisti kuvanveiston perinteiset materiaalit ja joiden työ oli korkeatasoista. Harry Kivijärvi, jonka erikoisalaa oli kivenkäsittely, nousi yhdeksi aikakautensa menestyksekkäistä suomalaisista kuvataiteilijoista. Jo valinta ensimmäiseen Ars-näyttelyyn vuonna 1961 osoitti hänen taiteensa kansainvälisen tason. Tuohon aikaan Kivijärvi oli siirtynyt abstraktiin muotokieleen. Useiden ikäpolvensa veistäjien tavoin Kivijärven nuoruudenteokset 1950-luvulta olivat metallista valettuja figuratiivisia pienoisveistoksia.

Kivijärvi menestyi vuonna 1960 julistetussa Sibelius-monumenttikilpailussa ja saavutti figuratiivisella luonnoksellaan toisen sijan. Suuren yleisön tietouteen Kivijärvi nousi voitettuaan presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin jatkokilpailun vuonna 1976. Ensimmäisessä, vuonna 1970 pidetyssä kilpailussa hän oli saavuttanut jaetun ensimmäisen palkinnon. Vuonna 1980 valmistunut Paasikiven muistomerkki muodostaa tiiviin ja selkeän kokonaisuuden. Sen materiaalina on musta dioriitti. Samanhenkiset vaaka- tai pystysuorat monoliittimaiset veistokset, joista ilmeni ihailu klassista taidetta kohtaan, tuottivat jo 1960-luvulla menestystä taiteilijalle. 1980-luvulla Kivijärvi ryhtyi ajan hengen mukaisesti rakentamaan isoista kivipaasista tilallisia sommitelmia. Kivijärvi on ansioitunut monumentaalitaiteen tekijänä ja toteuttanut lukuisia julkisia teoksia. Vuonna 1993 valmistui Ruotsin Varbergin kaupungin 650-vuotismonumentti.

Vuonna 1990 Kivijärvi osoitti tuntevansa kivityön ja kivenveistäjien taidot kautta historian julkaisemallaan kirjallaanMiten pyramidit rakennettiin? Täytettyään 70 vuotta kesällä 2001 Kivijärvi näytti monipuolisuuttaan kuvataiteilijana esittelemällä juhlanäyttelyssään mm. varhaisia mallipiirustuksia, muotokuva- ja maisemamaalauksia, grafiikkaa ja gobeliineja.

Harry Kivijärvi on 1960-luvulta lähtien osallistunut lukuisiin merkittäviin näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Hänellä oli laaja yksityisnäyttely Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 1970 ja retrospektiivinen näyttely vuonna 1985 Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella. Ulkomailla hän esittäytyi jo 1960-luvulla mm. Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Lontoossa. Suomen edustajana hän on osallistunut mm. Venetsian, Sao Paulon ja Pariisin biennaaleihin. Kivijärven teoksia on monissa museoissa ja kokoelmissa Suomessa ja Pohjoismaissa, mm. Tukholman nykytaiteen museossa, Tanskan Louisianassa ja Oslon kansallisgalleriassa. Myös useista Euroopan ja USA:n merkittävistä kokoelmista löytyy Kivijärven veistoksia.

Harry Kivijärvi on toiminut opettajana Taideteollisessa oppilaitoksessa 1964-68, Suomen Taideakatemian koulussa 1968-71 ja 1977-80, yliopettajana 1980-82. Harry Kivijärvelle myönnettiin Pro Finlandia-mitali vuonna 1970 ja prinssi Eugenin mitali Ruotsissa vuonna 1987. Suomen Kuvanveistäjäin liiton kunniajäseneksi Kivijärvi kutsuttiin vuonna 1988.

Harry Kivijärvi on edistänyt kuvanveiston ja suomalaisen taiteen asemaa useissa luottamustehtävissä. Hänen henkinen panoksensa oli huomattava myös Ars Fennica -palkinnon kehittelyssä ja alkuvuosina.