Pauno Pohjolainen

Pauno Pohjolainen

ARS FENNICA 1997

Pauno Pohjolaisen maalatut reliefit ovat katsojalle kuin itseilmaisu ja ulkoinen ilmiö yhtä aikaa. Niiden orgaaninen struktuuri viestii henkistä itseriittoisuutta, sisäistä keskittymistä ja tyyneyttä. Teokset käyvät jatkuvaa sisäistä keskustelua metodien ja materian, yhteisön ja ympäristön sekä luonnonmuotojen ja eriasteisten abstraktioiden välillä.

Esittely

Pauno Pohjolainen

Pauno Pohjolaisen maalatut reliefit ovat katsojalle kuin itseilmaisu ja ulkoinen ilmiö yhtä aikaa. Niiden orgaaninen struktuuri viestii henkistä itseriittoisuutta, sisäistä keskittymistä ja tyyneyttä. Teokset käyvät jatkuvaa sisäistä keskustelua metodien ja materian, yhteisön ja ympäristön sekä luonnonmuotojen ja eriasteisten abstraktioiden välillä.

Suvereeni materiaalin tuntemus, sen rakenteellisten periaatteiden kunnioittaminen antaa käsinkosketeltavan ilmaisun alitajuisille tarkoituksille. Teosten dynaaminen jännitys ylittää ja muuntaa materiaalin olennaiset osat. Muodon lisääntyminen ja leviäminen ei ole mielivaltaista vaan tapahtuu kokonaisuuden ehdoilla, joka muodostaa uskottavan ja olennaisen osan objektin sisäisestä ongelmasta. Tämä kokonaisuus antaa suunnitelluille muodoille täsmälliset rajat. Autonomisesti hallittu rytmi yksinkertaistaa ja selkeyttää ilmaisulliset mahdollisuudet. Teosten dualismi on selkeä: muoto ja sisältö, materia ja henki. Näiden vuorovaikutuksesta syntyy rytminen kajo, joka ylittää filosofisella tai psykologisella tasolla viittaukset ja illuusion. Rakenteellisuus antaa katsojalle kosketuksen nyansseihin ja kovaan muotoon, pintaa ja sen struktuureihin, värin ja sen pohjan suhteeseen. Teoksista huokuu vitaalisuus ja aistillisuus, ne tuntuvat hengittävän ja kasvavan.

Teksti: Pekka Vähäkangas

Ehdokkaat

Lue lisää tämän vuoden ehdokkaista.

Palkitut

Katso kaikki palkitut taiteilijat.

Julkaisut

Tutustu vuosittaisiin katalogeihimme.

Hreinn Fridfinnsson

Hreinn Fridfinnsson

ARS FENNICA 2000

Hreinn Fridfinnssonin (s. 1943, asuu ja työskentelee Amsterdamissa) taide voidaan luokitella käsitetaiteeksi, vaikka hänen käsitteellisyyteensä ilmenee pikemmin eräänlaisena visuaalisena runoutena kuin filosofian perustuvina abstraktioina.

Esittely

Hreinn Fridfinnsson

Hreinn Fridfinnssonin (s. 1943, asuu ja työskentelee Amsterdamissa) taide voidaan luokitella käsitetaiteeksi, vaikka hänen käsitteellisyyteensä ilmenee pikemmin eräänlaisena visuaalisena runoutena kuin filosofian perustuvina abstraktioina.

Hänen teoksiaan ovat runollisen pelkistettyjä. Monet hänen teoksistaan käsittelevät mm. sellaisia määreitä kuin aika, paikka ja valo. Hreinn Fridfinnsson kuuluu islantilaisen SÚM -taiteilijajärjestön ja SÚM-gallerian perustajiin. SÚM-sukupolvella on ollut ratkaiseva vaikutus avantgarden syntyyn Islannin taiteessa 1960-luvulla.

Fridfinnssonin elämän ja taiteen käännekohdaksi muodostui vuonna 1971 muutto Hollantiin, missä hän on siitä lähtien enimmäkseen asunut ja työskennellyt. Muutosta huolimatta Fridfinnsonin suhde Islantiin, ja ennenkaikkea sen luontoon on säilynyt vahvana. Fridfinnsson on koko uransa valokuvannut Islannin maisemia joko mustavalkoisina kuvina tai värikuvina, kuten auringonlaskua kuvaava maisema ’Elsewhere’ (Toisaalla), 1998-2000

Asiantuntijalausunto

// Jean-Christophe Ammann

Hreinn Fridfinnsson on runoilija. Hän ”puhuu” meille valosta, tuulesta, maisemasta, kivilajeista, kristalleista, painovoimasta, aistihavainnoista. Hän rakensi 1972 Islannin etelärannikolle yksinäiselle paikalle portteja etelätuulelle. Hän rakensi ne siten, että etelätuuli avaisi portinpuoliskot. Eräänä sateisena päivänä, kun hän oli saanut portit valmiiksi ja valokuvasi niitä, tuuli puhalsikin pohjoisesta päin. Portit pysyivät suljettuina, eikä taiteilija palannut paikalle enää koskaan.

Tällä tarinalla on ”lapsenomaisen kertomuksen” voima; voima, joka avomielisesti mahdollistaa mielikuvan ja toiminnan sulautumisen yhdeksi kuvaksi.

Vuotta myöhemmin tuuli puhaltaa mereltä päin niin voimakkaasti päin hänen kasvojaan, että hänen silmänsä alkavat kyynelehtiä, kuitenkin hänen katseensa suuntautuu muuttumattomana myrskyävälle merelle. Teos, joka vangitsee tuon tapahtuman, muodostuu yhdestä yksinkertaisesti kehystetystä paperiarkista, jossa huomaamattomasti yhdellä rivillä ovat sanat:” I have looked at the sea through my tears”. Myös tässä työssä piilee kaikessa vaatimattomuudessaan muiston kehittävä voima: Muisto itsestämme, kun selvitämme itsellemme maailmaa pala palalta. Hän ”maalaa” (1992) tummansiniselle valopohjalle ääntä vahvistavan oskillografin avulla laulun (”Song”), jonka muodot assosioivat ikävää, alakuloa — lauluja, jollaisina me emme niitä tänään ehkä enää tunnista. Viime vuonna hän nosti kolmijalan päälle 30 sentin korkuisen prisman ja tavoitteli käsillään sateenkaaren valoa, aivan kuin mekin lapsina halusimme ehdottomasti kulkea sateenkaaren alitse.

Hreinn Fridfinnssonin työ vakuuttaa meidät käsitteellisellä terävyydellään. Juuri siksi hän saa aikaan voimakkaimmat tunteet kaikkein yksinkertaisimmin keinoin.

Jean-Christophe Ammann

Professori
Jean Cristophe Ammann on professori Johann Wolfgang Goethe- yliopistossa, Frankfurtissa ja on Modernin taiteen museon johtaja, Frankfurt am Main. Lisäksi hän on toiminut mm. Luzernin taidemuseon johtajana, Pariisin Biennalen sveitsiläisenä komissaarina ja Baselin taidehallin johtajana.

Ehdokkaat

Lue lisää tämän vuoden ehdokkaista.

Palkitut

Katso kaikki palkitut taiteilijat.

Julkaisut

Tutustu vuosittaisiin katalogeihimme.