Emilija Škarnulyté
Ars Fennica 2023
Škarnulyté käsittelee historiallisen ajanjaksomme perusongelmia: ilmastonmuutosta ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Hän asettaa nämä vastakkain tutkiessaan elokuvan keinoin erilaisia kertomuksia, jotka samanaikaisesti pysyvät avoimina mutta sulautuvat yhteen. Škarnulyten runolliset lavastukset jättävät jälkeensä mietiskelevän ahdistuksen, joka syntyy kun kohtaamme kaiken meitä suuremman, elämää suuremman – uhkaavan ilmastokatastrofin, luonnonilmiöt ja ideologiset rakenteet.
Teokset
Galleria
Esittely
Emilija Škarnulyté
Škarnulyte´n viime vuosien elokuvissa on usein kohtauksia, joissa neuvotellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, jotka häilyvät ihmisten ja ei-inhimillisten maailmojen välillä ja hämärtävät geologisten, ekologisten ja kosmisten voimien välisiä rajoja. Hän käsittelee historiallisen ajanjaksomme perusongelmia: ilmastonmuutosta ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Hän asettaa nämä vastakkain tutkiessaan elokuvan keinoin erilaisia kertomuksia, jotka samanaikaisesti pysyvät avoimina mutta sulautuvat yhteen.
Taiteilija lähtee etsimään totuutta ja näyttää meille antologian, joka koostuu erilaisista historioista. Škarnulyten runolliset lavastukset jättävät jälkeensä mietiskelevän ahdistuksen, joka syntyy kun kohtaamme kaiken meitä suuremman, elämää suuremman – uhkaavan ilmastokatastrofin, luonnonilmiöt ja ideologiset rakenteet.
Vilnassa, Liettuassa vuonna 1987 syntynyt Škarnulytė on henkeen ja vereen tutkimusmatkailija – rooli, joka on välttämätön taiteilijalle, jonka ensisijaiset huolenaiheet ovat globaaleja. Italiassa ja Norjassa kouluttautunut ja työskennellyt Berliinissä ja Tromssassa työskentelevä Škarnulyte ammentaa inspiraatiota eri tavoin riutuneista, ekologisesti ainutlaatuisista paikoista, niin kaukaisista ja historiallisista kuin napapiiri, Amerikan lännen aavikot, Lähi-idän autiomaat, Euroopan ydinvoimalat, Kylmän sodan tukikohdat, meriin kadonneet muinaiset sivilisaatiot ja afoottiset vyöhykkeet. Häikäisevällä tavalla hän yhdistää näiden alueiden historiallisen merkityksen kvantti- ja mikroskooppisiin ilmiöihin, joka muodostavat maailman äärettömän pienet rakennuspalikat, elokuvallisella visiolla, joka skaalaa mikroskooppista pienemmän ja tähtitieteellisen.
Nämä maantieteelliset alueet ja ulottuvuuskerrokset toimivat konteksteina hänen spekulatiivisille ”arkeologisille” elokuvilleen, jotka pohtivat nykymaailmaa kuvitellun tulevaisuuden näkökulmasta, jossa tietoinen olento tutkii kriittisesti antroposentrisen nykyisyyden pitkän aikavälin ekologisia seurauksia. Sellaisenaan ne esiintyvät viitepisteinä hänen meditatiivisissa teoksissaan, jotka usein asettavat nykyajan myyttejä – kuten ydinajan mystiikkaa – geologisen syvän ajan suurempaan kontekstiin kysyäkseen, miten me päädyimme tähän?
Asiantuntijalausunto
// Anne Barlow
On ollut suuri kunnia osallistua valitsijana Ars Fennica 2023 palkinnonjakoon. Prosessiin kuului vierailu kunkin osallistujan ateljeessa, pohdinta koskien heidän viime vuosien aikaisen työnsä laajuutta ja syvyyttä sekä tutustuminen heidän taiteensa esittelyyn Kiasman näyttelyssä. Tämä tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden syventyä taiteilijoiden kiinnostusten kohteisiin ja ajatuksiin sekä miettiä kuinka heidän työskentelynsä voisi jatkossa kehittyä. Mielestäni kaikilla viidellä taiteilijalla on poikkeuksellisen vahva oma näkemys liittyneenä taiteelliseen laatuun. Tämä teki yhden palkinnonsaajan valinnan vaikeaksi.
Päätös antaa palkinto Emilija Ṧkarnulytélle perustuu hänen ainutlaatuiseen lähestymistapaansa, joka näkyy niin hänen filmeissään kuin immersiivisissä installaatioissaan. Hänen teoksensa ovat syvällisiä ja monitasoisia sekä sisällön että sovellettujen metodien suhteen kattaen sellaisia aiheita kuin ilmastonmuutos, lajien synty ja sukupuutto tavoilla, joissa yhdistyy kriittinen analyysi ja kokeileva mielikuvitus.
Škarnulyté tarkkailee aihettaan tulevaisuuden arkeologin näkökulmasta keskittyen tarkastelemaan sellaisia paikkoja, kohteita ja teknologioita, jotka kiinnostavat häntä: meren valottomia vyöhykkeitä, kylmän sodan sotilaallisia tukikohtia, kaivoksia, neutriinojen tarkkailuasemia, syvän meren datan säilytysyksiköitä sekä käytöstä poistettuja ydinvoimaloita. Mitä tulee niiden rakenteiden tai invasiivisten prosessien perintöön, taiteilija näkee ne ’muistomerkkeinä’ tai joissain tapauksissa ’haavoina’ maan ympäristössä herättäen kysymyksiä siitä mitä ne mahtavatkaan viestiä tulevaisuuden eläville oliolle ihmiskunnasta, sen arvoista ja tavoitteista.
Hänen elokuvallisessa visiossaan yhdistyvät dokumentaarinen kuva-aineisto ja digitaalisesti toteutettu kuvasto, jotka liikkuvat makrosta mikroon, hitaasti kiertävässä katseessa, joka siirtyy valtavista arkkitehtonisista tiloista aivan häviävän pieniin kohteisiin. Hänen kiinnostuksensa laajentaa aistimaailman ymmärrystä on nähtävänä Kiasmassa esillä olevassa teoksessa Aldona (2013). Filmi on hänen isoäidistään, joka Tšernobylin ydinonnettomuuden jälkimainingeissa sokeutui. Tässä filmissä Škarnulyté keskittyy kuulo- ja tuntoaisteihin. Laajentamalla esityksen installaatioksi taiteilija myös lisää teokseen uutta poliittista resonointia yhdistäessään aiempia poliittisia tapahtumia tämän ajan politiikkaan sekä viittaamalla sekä rajojen että ihmiselämän haurauteen.
Škarnulyté tekee usein yhteistyötä tiedemiesten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja hänen tutkimusprosessinsa ovat perusteellisia ja pitkäjännitteisiä. Joskus on kestänyt vuosia saada lupa vierailla yleisöltä suljetuissa kohteissa. Toisinaan hän on fyysisesti mennyt näihin ympäristöihin, joista esimerkkinä on hänen pohjoisella napapiirillä tekemänsä entisten ydinsukellusveneiden käytävien kartoitus. Näillä matkoillaan hän omaksuu merenneidon hybridimuodon, puoliksi ihminen ja puoliksi kala, joka on samalla ’post-humaani’ sekä myyttinen ja ikiaikainen hahmo, joka sujuvasti liikkuu menneessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Näin kyse on merkittävästä pääroolista hänen syvää aikaa koskevassa laajemmassa tutkimuksessaan.
Läpi koko taiteellisen työskentelynsä Škarnulyté tarkastelee vesistöjä lukemattomista eri näkökulmista, jotka liittyvät niiden merkitykseen legendoissa, myyteissä ja tieteiskirjallisuudessa sekä muinaisten kulttuurien sijaintipaikoissa, jotka nyt ovat veden pimennoissa. Kaivosteollisuus on yhä enenevässä määrin saastuttanut ja tuhonnut meriä ja valtameriä. Nämä toimivat vahvoina signaaleina käynnissä olevasta planeetan jatkuvasta tuhoamisesta. Škarnulyté pohtii aikamme kriittisiä kysymyksiä mukaansatempaavalla ja syvällisellä tavalla. Hänen merkittävä taiteellinen toimintansa ansaitsee Ars Fennica 2023 palkinnon.
Suom. Maaretta Jaukkuri
Anne Barlow
Kuraattori
Anne Barlow on Tate St Ives -museon johtaja ja arvostettu taideasiantuntija. Barlow oli aiemmin Art in Generalin johtaja New Yorkissa, kuraattori New Museumissa, New Yorkissa sekä nykytaiteen ja muotoilun kuraattori Glasgow’n museoissa, Skotlannissa.